Lähes kolmasosa kaikesta ruoasta menetetään tai menee hukkaan, mikä tekee ylimääräisten ainesosien uudelleenkäytöstä kiireellisen ympäristö- ja yhteiskunnallisen prioriteetin. Kaupungit kuten Espoo Suomessa, ovat edelläkävijöitä innovatiivisilla ratkaisuilla – sienten kasvattamisesta kahvinpuroilla jätteen muuttamiseen energiaksi, kompostiksi ja uudelleenjaetuiksi aterioiksi – näyttäen, miten ruoka-aineet voivat pyörittää kiertokaaren, yhteisölähtöisiä järjestelmiä.
Keskeiset henkilöt ja kumppanit
Koulun johto ja opettajakunta
Opiskelijat
Paikalliset yritykset tai kansalaisjärjestöt
Koulun ruokalan henkilökunta
Käytännön kuvaus
Espoon kaupungissa vilkas yhteistyö korkeakoulutuksen (Aalto yliopisto), ammatillisen koulutuksen (Omnia), paikallisten yritysten ja Espoon kaupungin johdolla avaa uuden sivun ruokahävikissä. Vuoden 2022 puolivälistä lähtien KETO-projekti on pilotoinut konkreettisia tapoja muuttaa ylijäämäainesosat yhteisön varallisuudeksi.
Yksi näkyvimmistä esimerkeistä: kahvinporot. Omnian opiskelijaravintolassa käytetyt kahvinporot kerätään 20 litran astioihin, säilytetään kylmissä olosuhteissa ja jotka sitten Helsieni (pk-yritys, joka on erikoistunut sieniviljelyyn) käy keräämänä. Helsienessä ne toimivat ravinteikkaana alustana osterisienten tuotannolle. Se, mikä ennen oli jätettä, muuttuu gourmet-sieniksi, mikä havainnollistaa aidosti kierrätysmallia – ruokalasta viljelykseen.
Tämä paikallinen menestystarina heijastaa kansainvälistä innovaation aaltoa. Maailmanlaajuisesti ruokahävikki muodostaa noin 30–40 % ruokahuollosta – noin 1,3 miljardia tonnia vuodessa – mikä tekee järjestelmällisestä muutoksesta välttämättömän.